20.10.2017

Elämäni raskain syksy

Nyt on tapahtunut se pahin, mitä olen kauan pelännyt. Huomenna tulee viikko siitä kun rakas poikani nukkui pois pitkän sairausajan jälkeen. Jollain tapaa olen viikon selvinnyt läpi mutta kipu ja ikävä on sanoin kuvaamaton.
Edessä on vielä hautajaiset ja sitten tulevaisuus ilman rakasta lastani. Päivän kerrallaan mennään eteenpäin ja ehkä joskus vielä kykenen iloitsemaan elämästä.....

Hyvää syksyn jatkoa, alkavaa talvea.. teille jokaiselle. Pitäkää huoli toinen toisistanne ja iloitkaa jokaisesta hetkestä, minkä saatte viettää rakkaittenne kanssa!


5 kommenttia:

  1. Voimia ja jaksamista teille ♥

    VastaaPoista
  2. Lämmin osanotto ♥ Tämän suuren surun edessä minulla ei ole sanoja. Jaksamista ja valoa elämäänne.

    VastaaPoista
  3. Voimia sinulle ja jaksamista, anna surun ja kyynelten tulla,ne puhdistaa ja antaa voimia huomiseen.Minulta kuoli nuorin sisko 37 vuotiaana.

    VastaaPoista
  4. Lämmin osanotto ja voimahalaus sinulle sekä jaksamista surussasi.
    Kun oma nuorimmaiseni muutti tuonilmaisiin 11 vuotta sitten, tuntui siltä, että ei jaksa uuteen aamuun uskoa. Kuitenkin ne
    uudet päivät tulivat, elämä alkoi kantaa. Nyt on jäljellä muistot ja tyttären kaksi omaa elämäänsä aloittelevaa lasta.
    Olet ajatuksissani.

    VastaaPoista
  5. Voi Rauni,otan osaa suureen suruusi, sen suurempaa ei ihmiselle annetakkaan, kuin oman lapsen kuolema!
    Voin vain edes pikkuisen ymmärtää sun surustasi ja ikävästä, mutta mullakin on niin paha olla sun vuoksesi..sitä mitä nyt joudut läpikäymään...
    Mutta poikasi lapset tarvitsevat nyt sinua enemmän kuin koskaan!
    Koita jaksaa...toivon sinulle paljon voimia tulevaan ja tähän hetkeen!
    Kirjoittele, kun jaksat, sekin tuo vaihtelua ja jotain muuta ajateltavaa...

    VastaaPoista